Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistysten säännöt

© Haapajärven Invalidit Ry Sivujen tekninen toimitus: Teemu Paavola (LOGODIILI)
Haapajärven Invalidit Ry
Käsitelty liittovaltuuston kokouksessa 20–21.11.2015.
Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 17.12.2015.
NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Haapajärven Invalidit ry ja sen kotipaikka on Haapajärvi.
Yhdistyksen toiminta-alueena on Haapajärvi.
Toiminnan tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten
mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoa
heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa sekä kehittää heidän mahdollisuuksiaan yhdessäoloon.
Yhdistys toimii Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistyksenä.
Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1.
Neuvoo ja opastaa jäsenistöä vammaisuutta koskevissa asioissa sekä edistää
ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa oikeuksien valvonnan
ja vaikuttamisen keinoin omalla toiminta-alueellaan.
2.
Edistää jäsenten osallistumismahdollisuuksia elämän kaikilla osa-alueilla.
3.
Edistää jäsentensä toimintakyvyn ylläpitämistä sekä kuntoutusta.
4.
Järjestää juhla., tiedotus., sekä muista vastaavia tilaisuuksia ja tuottaa vammaisten
henkilöiden asiaa käsitteleviä julkaisuja ja kirjallisuutta, sekä muuta alan materiaalia.
5.
Järjestää jäsenilleen koulutus-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukee
jäsenistöä osallistumaan erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja järjestää vertaistukitoimintaa.
6.
Edistää urheiluseurana jäsentensä liikuntamahdollisuuksia järjestämällä
harrasteliikunta- ja kilpaurheilutoimintaa.
7.
Voi avustaa mahdollisuuksien mukaan jäseniä ja heidän perheitään taloudellisen tai
muun tuen avulla.
8.
Perustaa tarvittaessa rekisteröimättömiä toimikuntia ja alaosastoja.
9.
Toimii yhteistyössä vammaisten asioita ajavien muiden järjestöjen ja yhteisöjen sekä
muiden yhteiskumppaneiden kanssa.
10.
Hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä, arpajaisilla vastaanottamalla
avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja
ravitsemistoimintaa, vammaisten henkilöiden apuvälineiden myyntiä, huoltoa ja
valmistusta sekä tuottamalla vammaisten tarvitsemia palveluja, julkaisu- ja
koulutustoimintaa sekä hankkimalla ja omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia
arvopapereita ja kiinteistöjä.
JÄSENET
Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti vammainen tai
toimintaesteinen henkilö, hänen perheenjäsenensä tai muu henkilö, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Yhdistyksen 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni yhdistyksen
kokouksessa. Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei
äänioikeutta.
Varsinaisena jäsenenä voi kuulua ainoastaan yhteen Invalidiliiton paikalliseen
jäsenyhdistykseen. Vaihtaessaan paikallista jäsenyhdistystä jäsenen tulee erota
nykyisestä yhdistyksestään.
Kannattajajäseneksi, jolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa,
voidaan hyväksyä henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö,
joka haluaa tuke a edistää yhdistyksen toimintaa.
Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.
YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka on pidettävä huhtikuun
loppuun mennessä, ja syyskokous, joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä
hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös
reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen
aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava
kokouskutsussa.
Hallitus kutsuu koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen, jos se katsoo sen
tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä,
ilmoitettua asiaa varten, kirjallisesti vaatii, tai jos yhdistyksen kokous itse on päättänyt
ylimääräisen kokouksen pitämisestä. Kokous on kutsuttava koolle kuukauden kuluessa
vaatimuksen esittämisestä lukien.
Kutsu kevät- ja syyskokoukseen sekä ylimääräiseen kokoukseen on saatettava jäsenten
tiedoksi vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää julkaisemalla kutsu syyskokouksen
päättämällä tavalla. Kutsussa on otettava huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.
Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut yli puolet
annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä
tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset
Asia, joka halutaan saattaa yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on
esitettäväyhdistyksen hallitukselle kirjallisesti kuukautta ennen kokousta.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1.
Hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta, sekä
tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto.
2.
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
3.
Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille
edelliseltä kalenterivuodelta.
4.
Päätetään muista kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä asioista.
5.
Valitaan tarvittaessa yhdistyksen ehdokkaat liittovaltuuston vaalia varten.
6.
Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ annetuista äänistä huomioon
ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1.
Päätetään hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä
seuraavalle kalenterivuodelle.
2.
Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kahdeksi kalenteri vuodeksi
vuorovuosin. Puheenjohtajan on saatava vähintään puolet annetuista, hyväksytyistä
äänistä.
3.
Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä.
4.
Valitaan hallituksen jäsenet seuraavalle kalenterivuodelle.
5.
Valitaan yksi tai kaksi (1-2) varsinaista tilin- ja toiminnantarkastajaa sekä yksi tai kaksi
(1-2) varatilin- tai toiminnantarkastajaa seuraavalle kalenterivuodelle. Tilintarkastajana
voi toimia myös tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö,
varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
6.
Valitaan tarpeelliset toimikunnat.
7.
Vahvistetaan varsinaisen ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruus seuraavalle
kalenterivuodelle.
8.
Päätetään yhdistyksen kokouskutsujen julkaisutavasta, joko liiton jäsenlehdessä,
yhdistyksen jäsenkirjeessä tai muussa yhdistyksen toimialueen lehdessä.
9.
Päätetään muista kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä asioista.
Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi ¾ määräenemmistöllä
annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.
YHDISTYKSEN HALLITUS
Hallituksen kokoonpano
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 4-10 jäsentä.
Yhdistyksen syyskokouksessa päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä vuosittain.
Hallituksen jäsenten toimikausi kestää yhden kalenterivuoden.
Yli puolet hallituksen jäsenistä on oltava fyysisesti vammaisia tai toimintaesteisiä henkilöitä.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja ovat erovuorossa eri vuosina. Varanpuheenjohtajan toimikausi on
voimaantulon jälkeen ensin yksi kalenterivuosi, sen jälkeen kaksi kalenterivuotta.
Jos hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan tai tulee muuten pysyvästi estyneeksi toimimaan
hallituksen jäsenenä ennen kuin hänen toimikautensa on päättynyt, hänen tilalleen valitaan
jäljellä olevaksi toimikaudeksi yhdistyksen kokouksessa uusi jäsen.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava kokous koolle, jos
vähintään puolet hallitukseen kuuluvista sitä kirjallisesti vaatii. Mikäli puheenjohtaja ei
vaatimusta noudata, kenellä tahansa hallituksen jäsenistä on oikeus toimittaa kokouskutsu.
Hallituksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista
äänistä. Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. äänten mennessä tasan ratkaisee
asiakysymyksessä puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on:
1.
Johtaa yhdistyksen toimintaa toiminta-ajatuksen mukaisesti.
2.
Toimia huolellisesti yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi
3.
Panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset.
4.
Hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta ja omaisuutta sekä päättää yhdistyksen
rahavarojen käytöstä ottaen huomioon sääntöjen määräykset sekä yhdistyksen
kokousten ohjeet ja päätökset.
5.
Huolehtia siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla
tavalla järjestetty.
6.
Laatia kalenterivuosittain tilinpäätös ja vuosikertomus sekä jättää ne tilin- tai
toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.
7.
Laatia syyskokouksella toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta
varten.
8.
Kutsua koolle yhdistyksen kevät-, syys- ja ylimääräiset kokoukset sekä valmistella ja
antaa lausunnot niissä esitettävistä asioista.
9.
Hyväksyä jäsenet.
10.
Pitää yhdistyksen jäsenluetteloa, jossa on käytävä ilmi jäsenen
täydellinen nimi
syntymäaika
kotipaikka ja postiosoite
ulkomaalaisesta kansalaisuus
1.
Nimetä tarvitsemansa toimikunnat sekä valvoa ja tarkastaa, että yhdistyksen kokousten
sekä hallituksen asettamat toimikunnat hoitavat huolellisesti tehtävänsä ja tekevät niistä
aikanaan tili- ja muut selvitykset hallitukselle.
2.
Ottaa ja erottaa tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt, määrätä heidän tehtävänsä ja
palvelusuhteen ehdot.
3.
Edustaa yhdistystä.
4.
Valita edustajat niihin yhteisöihin, joiden jäsen yhdistys on.
YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan
merkittäväksi.
Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän
1.
on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut.
2.
on aiheuttanut toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella yhdistykselle
huomattavaa vahinkoa tai toiminut vastoin yhdistyksen tarkoitusta.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä jos hän on jättänyt erääntyneen
jäsenmaksunsa maksamatta muistutuksesta huolimatta kyseisen kalenterivuoden loppuun
mennessä.
Ennen erottamista jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen.
Hän, joka on erotettu, voi valittaa jallituksen päätöksestä kirjallisesti yhdistyksen kokoukselle.
Valitus on jätettävä hallitukselle 14 päivän kuluessa siitä, kun erotettu on saanut tiedon
päätöksestä. Kun valtius tulee käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, on asiasta mainittava
kokouskutsussa. Hallituksen tekemä erottamispäätös astuu voimaan valitusajan päätyttyä tai
yhdistyksen kokouksen vahvistettua hallituksen tekemän päätöksen.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi
heistä yhdessä hallituksen nimeämän henkilön kanssa.
Kunniajäsenyys
Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen henkilön, joka yhdistyksen hallituksen
puheenjohtaja on ansiokkaalla tavalla työskennellyt yhdistyksen hyväksi.
Lisäksi yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka ansiokkaalla tavalla on
työskennellyt yhdistyksen hyväksi.
Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous hallituksen
esityksestä.
Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
Yhdistyksen sääntöjen muutos
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen
muuttaminen edellyttää, että asiasta on mainittu kokouskutsussa ja sääntöjen muutosta
tarkoittava ehdotus saa hyväkseen vähintään 2/3 määräenemmistön annetuista äänistä.
Sääntömuutos on alistettava Invalidiliitto ry:n hallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se
ilmoitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi.
Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenten vahingoksi, vaan saavutetun
jäsenoikeudet säilyvät.
Yhdistyksen purkautuminen
Yhdistys voidaan purkaa, jos purkamisesta on mainittu kokouskutsussa ja purkamista
kannattaa vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Siinä kokouksessa,
jossa tehdään päätös yhdistyksen purkautumisesta, on myös päätettävä miten yhdistyksen
varojen ja sitoumusten kanssa menetellään ja kenen huoleksi jätetään niiden selvitys.
Yhdistyksen tultua puretuksi käytetään yhdistyksen jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien
edistämiseksi yhdistyksen viimeisessä kokouksessa määrättävällä tavalla. Yhdistyksen
purkautumisessa on hallituksen puheenjohtajan tai selvitysmiehen tehtävä
purkautumisilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle sekä Invalidiliitto ry:n hallitukselle.
VOIMAANTULOSÄÄNTÖ
Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään yhdistysrekisteriin