Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten mahdolisuuksia
toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoa heidän oikeuksiaan
yhteiskunnassa sekä kehittää heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa sekä kehittää heidän
mahdollisuuksiaan yhteisoloon.
SÄÄNNÖT
Käsitelty liittovaltuuston kokouksessa 20–21.11.2015.
Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 17.12.2015.
NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA: Yhdistyksen nimi on Haapajärven Invalidit ry ja sen kotipaikka on Haapajärvi.
Yhdistyksen toiminta-alueena on Haapajärvi.
TOIMINNAN TARKOITUS: Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten
mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoa heidän oikeuksiaan
yhteiskunnassa sekä kehittää heidän mahdollisuuksiaan yhdessäoloon.
Yhdistys toimii Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistyksenä.
TOIMINTAMUODOT:
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1.Neuvoo ja opastaa jäsenistöä vammaisuutta koskevissa asioissa sekä edistää ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisia
mahdollisuuksia yhteiskunnassa oikeuksien valvonnan ja vaikuttamisen keinoin omalla toiminta-alueellaan.
2.Edistää jäsenten osallistumismahdollisuuksia elämän kaikilla osa-alueilla.
3.Edistää jäsentensä toimintakyvyn ylläpitämistä sekä kuntoutusta.
4.Järjestää juhla., tiedotus., sekä muista vastaavia tilaisuuksia ja tuottaa vammaisten henkilöiden asiaa käsitteleviä
julkaisuja ja kirjallisuutta, sekä muuta alan materiaalia.
5.Järjestää jäsenilleen koulutus-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukee jäsenistöä osallistumaan erilaisiin
koulutustilaisuuksiin ja järjestää vertaistukitoimintaa.
6.Edistää urheiluseurana jäsentensä liikuntamahdollisuuksia järjestämällä harrasteliikunta- ja kilpaurheilutoimintaa.
7.Voi avustaa mahdollisuuksien mukaan jäseniä ja heidän perheitään taloudellisen tai muun tuen avulla.
8.Perustaa tarvittaessa rekisteröimättömiä toimikuntia ja alaosastoja.
9.Toimii yhteistyössä vammaisten asioita ajavien muiden järjestöjen ja yhteisöjen sekä muiden yhteiskumppaneiden
kanssa.
10.Hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä, arpajaisilla vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja
testamentteja sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoimintaa, vammaisten henkilöiden apuvälineiden
myyntiä, huoltoa ja valmistusta sekä tuottamalla vammaisten tarvitsemia palveluja, julkaisu- ja koulutustoimintaa sekä
hankkimalla ja omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia arvopapereita ja kiinteistöjä.
JÄSENET: Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö, hänen
perheenjäsenensä tai muu henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen 15 vuotta täyttäneellä
varsinaisella jäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa.Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta
ei äänioikeutta. Varsinaisena jäsenenä voi kuulua ainoastaan yhteen Invalidiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen.
Vaihtaessaan paikallista jäsenyhdistystä jäsenen tulee erota nykyisestä yhdistyksestään. Kannattajajäseneksi, jolla ei
kuitenkaan ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, voidaan hyväksyä henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu
oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea edistää yhdistyksen toimintaa. Jäseneksi hyväksymisestä päättää
yhdistyksen hallitus.
YHDISTYKSEN KOKOUKSET: Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka on pidettävä huhtikuun loppuun
mennessä, ja syyskokous, joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä hallituksen tarkemmin määräämänä
ajankohtana. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja
etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa. Hallitus kutsuu koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen, jos
se katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä, ilmoitettua asiaa varten,
kirjallisesti vaatii, tai jos yhdistyksen kokous itse on päättänyt ylimääräisen kokouksen pitämisestä. Kokous on kutsuttava
koolle kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä lukien. Kutsu kevät- ja syyskokoukseen sekä ylimääräiseen
kokoukseen on saatettava jäsenten tiedoksi vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää julkaisemalla kutsu
syyskokouksen päättämällä tavalla. Kutsussa on otettava huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. Kokouksen
päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi
eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.
YHDISTYKSEN VARSINAISET KOKOUKSET: Asia, joka halutaan saattaa yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen
käsiteltäväksi, on esitettäväyhdistyksen hallitukselle kirjallisesti kuukautta ennen kokousta.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1.Hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta, sekä tilin- tai toiminnantarkastajien
lausunto.
2.Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
3.Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille edelliseltä kalenterivuodelta.
4.Päätetään muista kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä asioista.
5.Valitaan tarvittaessa yhdistyksen ehdokkaat liittovaltuuston vaalia varten.
6.Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n
määräykset.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1.Päätetään hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä seuraavalle kalenterivuodelle.
2.Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kahdeksi kalenteri vuodeksi vuorovuosin. Puheenjohtajan on
saatava vähintään puolet annetuista, hyväksytyistä äänistä.
3.Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä.
4.Valitaan hallituksen jäsenet seuraavalle kalenteri-vuodelle.
5.Valitaan yksi tai kaksi (1-2) varsinaista tilin- ja toiminnantarkastajaa sekä yksi tai kaksi (1-2) varatilin- tai
toiminnantarkastajaa seuraavalle kalenterivuodelle. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö. Jos
tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
6.Valitaan tarpeelliset toimikunnat.
7.Vahvistetaan varsinaisen ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle.
8.Päätetään yhdistyksen kokouskutsujen julkaisutavasta, joko liiton jäsenlehdessä, yhdistyksen jäsenkirjeessä tai muussa
yhdistyksen toimialueen lehdessä.
9.Päätetään muista kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä asioista.Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa
kiireellisiksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.
YHDISTYKSEN HALLITUS: Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 4-10 jäsentä.
Yhdistyksen syyskokouksessa päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä vuosittain.
Hallituksen jäsenten toimikausi kestää yhden kalenterivuoden. Yli puolet hallituksen jäsenistä on oltava fyysisesti
vammaisia tai toimintaesteisiä henkilöitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa eri vuosina. Varanpuheenjohtajan toimikausi on voimaantulon
jälkeen ensin yksi kalenterivuosi, sen jälkeen kaksi kalenterivuotta. Jos hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan tai tulee
muuten pysyvästi estyneeksi toimimaan hallituksen jäsenenä ennen kuin hänen toimikautensa on päättynyt, hänen
tilalleen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi yhdistyksen kokouksessa uusi jäsen. Hallitus on päätösvaltainen, kun
vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on
kutsuttava kokous koolle, jos vähintään puolet hallitukseen kuuluvista sitä kirjallisesti vaatii. Mikäli puheenjohtaja ei
vaatimusta noudata, kenellä tahansa hallituksen jäsenistä on oikeus toimittaa kokouskutsu.
Hallituksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat
valituksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksessä puheenjohtajan kanta ja vaaleissa
arpa.
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT:
1.Johtaa yhdistyksen toimintaa toiminta-ajatuksen mukaisesti.
2.Toimia huolellisesti yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi
3.Panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset.
4.Hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta ja omaisuutta sekä päättää yhdistyksen rahavarojen käytöstä ottaen huomioon
sääntöjen määräykset sekä yhdistyksen kokousten ohjeet ja päätökset.
5.Huolehtia siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
6.Laatia kalenterivuosittain tilinpäätös ja vuosikertomus sekä jättää ne tilin- tai toiminnantarkastajille viimeistään
kuukautta ennen kevätkokousta.
7.Laatia syyskokouksella toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten.
8.Kutsua koolle yhdistyksen kevät-, syys- ja ylimääräiset kokoukset sekä valmistella ja antaa lausunnot niissä esitettävistä
asioista.
9.Hyväksyä jäsenet.
10.Pitää yhdistyksen jäsenluetteloa, jossa on käytävä ilmi jäsenentäydellinen nimisyntymäaikakotipaikka ja postiosoite
sekä ulkomaalaisesta kansalaisuus
11.Nimetä tarvitsemansa toimikunnat sekä valvoa ja tarkastaa, että yhdistyksen kokousten sekä hallituksen asettamat
toimikunnat hoitavat huolellisesti tehtävänsä ja tekevät niistä aikanaan tili- ja muut selvitykset hallitukselle.
12.Ottaa ja erottaa tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt, määrätä heidän tehtävänsä ja palvelusuhteen ehdot.
13.Edustaa yhdistystä.
14.Valita edustajat niihin yhteisöihin, joiden jäsen yhdistys on.
YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN: Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan
merkittäväksi. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän:
1.on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut.
2.on aiheuttanut toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella yhdistykselle huomattavaa vahinkoa tai toiminut
vastoin yhdistyksen tarkoitusta. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä jos hän on jättänyt erääntyneen
jäsenmaksunsa maksamatta muistutuksesta huolimatta kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Ennen erottamista
jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen. Hän, joka on erotettu, voi valittaa jallituksen päätöksestä
kirjallisesti yhdistyksen kokoukselle. Valitus on jätettävä hallitukselle 14. päivän kuluessa siitä, kun erotettu on saanut
tiedon päätöksestä. Kun valitus tulee käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, on asiasta on mainittava kokouskutsussa.
Hallitus kutsuu koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä, ilmoitettua asiaa varten, kirjallisesti vaatii, tai jos yhdistyksen kokous itse on
päättänyt ylimääräisen kokouksen pitämisestä. Kokous on kutsuttava koolle kuukauden kuluessa vaatimuksen
esittämisestä lukien. Kutsu kevät- ja syyskokoukseen sekä ylimääräiseen kokoukseen on saatettava jäsenten tiedoksi
vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää julkaisemalla kutsu syyskokouksen päättämällä tavalla. Kutsussa on otettava
huomioon yhdistyslain
24 §:n määräykset. Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan
kanta ja vaaleissa arpa.
KUNNIAJÄSENYYS: Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen henkilön, joka yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
on ansiokkaalla tavalla työskennellyt yhdistyksen hyväksi. Lisäksi yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka
ansiokkaalla tavalla on työskennellyt yhdistyksen hyväksi. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää
yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN MUUTOS: Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää yhdistyksen kokouksessa.
Sääntöjen muuttaminen edellyttää, että asiasta on mainittu kokouskutsussa ja sääntöjen muutosta tarkoittava ehdotus
saa hyväkseen vähintään 2/3 määräenemmistön annetuista äänistä. Sääntömuutos on alistettava Invalidiliitto ry:n
hallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se ilmoitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi. Näillä säännöillä ei ole
takautuvaa vaikutusta jäsenten vahingoksi, vaan saavutetun jäsenoikeudet säilyvät.
YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN: Yhdistys voidaan purkaa, jos purkamisesta on mainittu kokouskutsussa ja purkamista
kannattaa vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Siinä kokouksessa, jossa tehdään päätös yhdistyksen
purkautumisesta, on myös päätettävä miten yhdistyksen varojen ja sitoumusten kanssa menetellään ja kenen huoleksi
jätetään niiden selvitys. Yhdistyksen tultua puretuksi käytetään yhdistyksen jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien
edistämiseksi yhdistyksen viimeisessä kokouksessa määrättävällä tavalla. Yhdistyksen purkautumisessa on hallituksen
puheenjohtajan tai selvitysmiehen tehtävä purkautumisilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle sekä Invalidiliitto ry:n
hallitukselle.
VOIMAANTULOSÄÄNTÖ: Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään yhdistysrekisteriin